Hyödytön viisipenniseni korkeakoulutettujen työttömyyden taklaamiseen: Suomessa pitäis ottaa mallia esim. täältä Ranskasta, missä iso osa kandin- ja maisterintutkintoja tehdään "oppisopimuksella" (kunnon suomennosta ei ole, täällä käytetään sanaa alternance, vaihtelu/vuorottelu).
Eli suuri osa diplomista on työharjoittelua. Kandissa (jossa tätä käytetään etenkin 3. vuonna), koulunpenkillä ollaan noin puolet ajasta, maisterin 2. vuonna työaikaa saattaa olla jo 80%.
Hyödyt opiskelijalle: määräaikainen työsopimus (harkkari ei siis ole harkkari, vaan hänen kanssaan tehdään osa-aikainen työsopimus), palkka (maassa jossa ei juuri ole opintotukea. Joskin vaatimaton, jos taulukoiden mukaan mennään) ja oman alan työkokemusta. Lisäksi tekemällä oppii.
Hyödyt yrityksille: Edullinen työntekijä, jonka voi tarvittaessa kouluttaa tiettyyn positioon.
Riskitön tapa ei tietenkään ole, yritys ottaa riskin palkatessaan nuoren harkkarin – tuottavuudesta ei ole takuita ja opiskelija on paikalla vain osa-aikaisesti.
Opiskelijalle riskinä ovat ne yritykset, joissa on tapana kierrättää harkkareita, eikä ketään sitten palkata pysyvästi...
Silti, sekä omien että kuultujen kokemusten perusteella suosittelen lämpimästi tätä "vuorotteluopiskelua". Kuten todettua, tekemällä oppii.
Minun nyk. työpaikassani on paljon harkkareita, taitaa tällä hetkellä olla yli kymmenesosa kokonaismäärästä. Osa jää pidemmäksikin aikaa, muutaman toistaiseksi voimassa olevan sopparinkin olen nähnyt tehtävän tässä parin vuoden aikana.
